Learning Café

KANSAINVÄLISYYSPÄIVÄT YYTERISSÄ 25-26.8.2011 LEARNING CAFÉ /Koonti

VERKOSTOITUMINEN

1.       NYKYTILANTEEN KARTOITUS: Missä nyt ollaan?

                  ·         Ystävyyskaupunki-, koulu-, luokkatoiminta, yhteistyökaupungit ja –oppilaitokset

·         Suurelta osin verkostoituminen tapahtuu kielten opettajien toimesta – heillä on kielitaito, kontaktit ja rohkeus. Poikkeuksiakin löytyy, esim. CERN. 

·         Comenius –projektit (Comenius projektit ovat edesauttaneet verkostojen rakentamisessa)

·         Koko maailman kattava IB-verkosto

·         Esimerkki toimivasta alueellisesta verkostosta on Rauman POP kerhotoiminta

·         Sattumalta syntyneet verkostot

·         On kouluja, joilla on usean vuoden yhteistyötä saman ulkomaalaisen yhteistyökoulun kanssa (esim. Kimitonejdens skolanissa on tehty n. 10 vuotta yhteistyötä Bochumin koulun kanssa, mutta yhteistyön teemaa on vaihdettu joka vuosi)

·         Kummilapsikouluja ulkomailla

è Verkostojen laajuus on kahden koulun välisestä koko maailman kattavaan verkostoon. 

1.       TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT: Miten nykytilanteesta pitäisi edetä tulevaisuudessa ja miten asiat ovat nykytilanteeseen verrattuna muuttuneet 10 vuoden kuluttua?

·         E-Twinning + netti ja yhteydenpito

·         Virtuaalimaailmat

·         Koulujen sulautuminen yhteen à muutoksia verkostossa/verkostoitumisessa

·         Vaihto-oppilaat

·         Työelämä-verkostoituminen; TET sekä yhteistyö yritysten kanssa

·         Verkostot ovat laajoja.

·         Itse matkustamista tehdään vähemmän, on enemmän ”kotiverkostoja”

·         ”Oppimateriaali verkostoja”, esim. oppimateriaalia koko Euroopalle. Uhkakuva: mitä jos oppimateriaalia löytyy osittain vain englanniksi ja kotimaisten kielten oppimateriaalin laatu huononee?

·         Työelämän ja koulujen verkostoituminen, koulutus ei tapahdu vain koulun sisällä, vaan mennään myös ulos yhteiskuntaan, tehdään yhteistyötä mm. yritysten kanssa.

·         Opiskelijavaihdot lisääntyvät ja saamme entistä enemmän vaihto-oppilaita Suomeen -> kotikansainvälisyys lisääntyy

·         Oppilaiden vanhemmat voivat myös etsiä yhteistyötahoja koululle, ”koko kylä osallistuu” tulevaisuudessa verkostoitumiseen 

2.       MITEN TULEVAISUUDEN VISIOIHIN PÄÄSTÄÄN: Millaisia välivaiheita ja prosesseja tarvitaan matkan varrella?

·         Pitää olla syy verkostoitua à mahdollisuus syventää omaa osaamista à opettaja voi tarjota tämän mahdollisuuden oppilaille

·         Opastetaan ja koulutetaan opiskelijoita, jotka osallistuvat näihin verkostoihin

·         Viisumivapaus Venäjälle

·         Toimivat sähköiset verkostoitumisvälineet

·         Kasvokkaisia tapaamisia koordinaattorien kanssa

·         Yhteisen sisällön jakaminen ja uusien sisältöjen oppiminen tavoitteena

·         Täydennyskoulutusta koordinaattoreille

·         Myös oppilaille kasvokkaisia tapaamisia

·         Hyvien käytänteiden ja kokemusten jakamista

·         Kv-verkostoituminen kasvaa kun kieli on se väline millä verkostoidutaan, ei verkostoitumisen päämäärä ja sisältö

·         Comenius-koulutuksen kautta rakennetaan verkostoja

·         Pitää olla avoin kaikkien opettajien kontakteille

·         Ne jotka nyt jo tekevät kv-verkostoitumistyötä jakavat hyviä käytäntöjä muille

·         Kuntatasolla pitäisi koordinoida kv-verkostoja, jokaisella koululla taas olisi oma kv-tiimi

·         Yritysverkostoja ”kummiyritysten” kautta

·         Käytetään kaikkien henkilökohtaisia kontakteja (oppilaiden, opettajien, vanhempien)

3.       YHTEENVETO:  Ongelmat ja ratkaisukeinot.

·         Ongelmat: Verkostoituminen on pitkälti kieltenopettajien ansiota

·         Keinoja: Verkostoitumisen pitäisi tapahtua entistä enemmän Internetin välityksellä. Kaikille yhteinen tavoite/syy verkostoitumiseen. Opetusta verkostoitumiseen. Kuntiin KV -koordinaattorit ja kouluihin KV -tiimit. Henkilökohtaisten kontaktien hyödyntäminen kotikansainvälistymisessä. Oppiaineiden rajat ylittäviä KV – hankkeita kouluissa.

HANKETOIMINNAN KESTÄVYYS

1.       NYKYTILANTEEN KARTOITUS: Missä nyt ollaan?

·         Ongelmia: Raha ja vain yksi on vastuussa

·         Hankkeiden kestävyys aiheena on kiinnostava – julkisuus tukee, koulutus, tiedotus, oppilaiden ja vanhempien innostuneisuus

·         Jatkuvuuden vahvuuksina ovat syntyneet toimintamallit ja sosiaalinen media

·         Syntynyt koulukulttuuri muotoutuu ”normiksi” ja käytännöksi

2.       TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT: Miten nykytilanteesta pitäisi edetä tulevaisuudessa ja miten asiat ovat nykytilanteeseen verrattuna muuttuneet 10 vuoden kuluttua?

·         Kansainvälisyyshankkeet osaksi koulun toimintakulttuuria à osallistetaan useampi kuin yksi opettaja

·         Oppilaat ovat hankkeiden liikkeelle panevia voimia ja toimijoita opettajien lisäksi/sijasta à koko koulu mukana, innostuneisuus

·         Sosiaaliset mediat kehittyvät

·         Konkreettiset kontaktit (liikkuvuus ja sosiaalinen media)

3.       MITEN TULEVAISUUDEN VISIOIHIN PÄÄSTÄÄN: Millaisia välivaiheita ja prosesseja tarvitaan matkan varrella?

·         Verkostojen pysyvyys

·         Hyvien käytäntöjen jatkaminen

·         Myönteinen asenne toimijoilla à profiloituminen (huomioidaan rekrytoinnissa)

·         OPSiin joustovaraa

·         Ilmiökeskeinen pedagogiikka

·         Vertaistuki

·         Kansainvälisyyskasvatukseen toimintamalleja (Oppikirjavalmistajat / ideapankit verkkoon)

4.       YHTEENVETO:  Ongelmat ja ratkaisukeinot.

·         Ongelmia: Raha ja vastuu.

·         Keinoja: Koko koulu mukana – useampi opettaja/hanke. Hankkeen kestävyys osana strategiaa (opetuksen järjestäjän taholta rahoitus ja opetuksen toteuttajan taholta uudet hankkeet). Opettajan koulutus. Toimijoiden myönteiset asenteet. Mentorointi.

OPPIMISYMPÄRISTÖT JA SOSIAALINEN MEDIA KANSAINVÄLISTYMISHANKKEISSA

1.       NYKYTILANTEEN KARTOITUS: Missä nyt ollaan?

·         Helsingissä koulut tiedottavat Kansainvälisyys -hankkeistaan blogin avulla

·         Yläkouluilla toivottaisiin englannin tunneilla puhuttavan koko ajan englantia

·         Kotisivut, sähköpostit , Facebook, e-Twinning, Opit, Fronter, Moodle ja muut erilaiset oppimis- ja keskustelualustat

·         Nuorten maailma: yhteydet verkossa(esim. pelit, sarjat)

·         Ongelmana on;

-           Blogia/Facebookia ei voitu päivittää Kiinassa

-          Skype –aikaerot ja ruuhka-ajat

2.       TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT: Miten nykytilanteesta pitäisi edetä tulevaisuudessa ja miten asiat ovat nykytilanteeseen verrattuna muuttuneet 10 vuoden kuluttua?

·         Opettajat ovat ehkä tuttuja ja tulleet sinuiksi sosiaalisen median kanssa

·         Yhteydenpito on arkipäivää

·         Laitteet on kunnossa ja alustat ovat luotettavampia

·         Opettajat ovat verkostoituneet

·         Virtuaalikursseja järjestetään kansainvälisesti

·         Onko etäopetus tulossa? Opettajaa kaivataan

·         Liikkuvuus ehkä vähentynyt

·         Vihreät arvot

·         Suomalaisissa kouluissa muita kansalaisuuksia

·         Natiiviopettajien kanssa opettamista yhteistyössä

·         Kielikylpyjä, kaksikielisiä kouluja, kouluavustaja natiivi

·         Vaihto-oppilaat

·         Maahanmuuttajia kouluissa

·         Opettajavaihdot

·         Tunneilla vielä enemmän suullista ilmaisua

·         Vieraskielinen naapuri ja työtoveri todennäköinen

3.       MITEN TULEVAISUUDEN VISIOIHIN PÄÄSTÄÄN: Millaisia välivaiheita ja prosesseja tarvitaan matkan varrella?

·         Helsingissä asioita toteutunut enemmän kuin pienissä kunnissa

·         Rasismi kasvaa, miten estetään?

·         Nivelvaiheet

·         Monikulttuurisuus tulossa

·         Vaihto-oppilaat yleensä hyväksytään paremmin kuin maahanmuuttajat

·         Lyhyen aikavälin integraatio voi viedä oman identiteetin

·         Sosiaalisessa mediassa voi esiintyä nimettömänä – pitäisi olla nimellä

·         Oppimisympäristöt (esim. Fronter) lähenee sosiaalista mediaa

·         Kyllästyminen virtuaalimaailmaan

·         Jos ei päästä lentämään – alkaa paikallinen verkostoituminen

·         Aloittaa mahdollisimman aikaisin kasvatus kansainvälisyyteen

·         Täydellisen kulttuuri-identiteetin katoaminen vaarallista, oman kulttuurin opetus = tilaa olla

·         Oman kulttuurin opetusta etänä unohtamatta fyysistä kontaktia

·         Toiminnan tehostaminen massaneuvottelujen avulla

·         Kuka opettaa opettajia tähän?

·         Onko fyysisiä kouluja?

4.       YHTEENVETO:  Ongelmia ja ratkaisukeinoja.

·         Ongelmia: Alueelliset erot. Oman kulttuurin opetuksen ”unohtaminen”.

·         Keinoja: Verkostoituminen, kotikansainvälisyys, globaalikansalaisuus, etäopetus, täydennyskoulutus ja oman kulttuuri-identiteetin vahvistaminen.

KANSAINVÄLISEN HANKETYÖN KARIKOT (ESIM. RESURSOINTIIN, TYÖNJAKOON, RAPORTOINTIIN, TALOUSHALLINTOON LIITTYVÄT HAASTEET)

1.       NYKYTILANTEEN KARTOITUS: Missä nyt ollaan?

·         Karikoita voivat olla;

-          Rahoitus

-          Ajanpuute

-          Hankalat lomakkeet

-          Kaikilla ei ole esimerkkejä eikä toisten esimerkkejä apuna à pitää olla rohkeutta aloittaa

-          Yhteistyöverkostojen puute

-          Puuttuu uskallusta

-          Opettajat eivät halua tehdä ns. ylimääräistä

-          Pelätään epäonnistumisen riskiä

-          Ilmapiiri ei suosi hanketoimintaa

-          Vaikea saada koulun ulkopuolelta yhteistyökumppaneita

-          muilla kouluilla ollaan mustasukkaisia siitä, jos joillekin koululle hankitaan projektirahoilla esim. uusinta tekniikkaa

2.       TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT: Miten nykytilanteesta pitäisi edetä tulevaisuudessa ja miten asiat ovat nykytilanteeseen verrattuna muuttuneet 10 vuoden kuluttua?

·         Hankeosaamisen leviäminen ja yhdessä tekeminen

·         Myönteisempi ilmapiiri

·         Koulun johto tukee hanketoimintaa

·         Aktiivisempi oppilaskunta

·         YT – aika tehokkaaseen käyttöön

·         TVA käyttöön

·         KV – koordinaattorin apu

·         Opettajalla opettajan työt, tulkki tulkkaa, kääntäjä kääntää à muut toimijat ovat mukana

·         Kokonaistyöaika ratkaisuna aikapulaan

·         Kansainvälisyystoiminnan jatkuvuus, osana koulun arkipäivää ja OPSia

·         Tehdään yhdessä, jaksetaan paremmin

·         Oppilaskunta ja sen hallitus on hyvin aktiivinen

·         Kielivalikoima on monipuolisempi myös hankkeissa

·         Myös nuoremmille useampia henkilökohtaisia vaihto-ohjelmia

3.       MITEN TULEVAISUUDEN VISIOIHIN PÄÄSTÄÄN: Millaisia välivaiheita ja prosesseja tarvitaan matkan varrella?

·         Toiminnan rajaaminen tarkoituksenmukaiseksi

·         Pedagogiikka ilmiökeskeisemmäksi

·         Opettajien täydennyskoulutuksesta huolehditaan (mm. hankeosaaminen)

·         Muiden sitouttaminen, aktiivisuus lähtee henkilöistä itsestään

·         Tiedottaminen

·         Rahoitus ja resurssit – päättäjät ymmärtävät kansainvälisyyden merkityksen

·         Asenteet kuntoon

·         Yhteistyö yritysten kanssa

·         Oppilaskunta mukaan – innokas puheenjohtaja esimerkkinä - yhteistyötä muiden paikkakuntien oppilaskuntien kanssa

·         Opettajien kannustus ja luottamus tärkeää!

·         Pidemmän tähtäimen suunnittelu

·         Yhteisen kulttuurin lanseeraaminen - vaatii pitkäjänteistä työtä

·         Kaikki opettajat osallisiksi – mustasukkaisuus vähenee!

·         Alueverkostot

4.       YHTEENVETO:  Ajatukset, ongelmat ja ratkaisukeinot.

·         Kaksi polttavinta ongelmaa: Rahoitusta ei ole tarpeeksi. Aikaa ei ole tarpeeksi.

·         Keinoja: Oma rahoitus. YT – aika ja VESOT tehokkaammaksi. Suunnitelmallisuus myös talouden osalta. Kuntien koulutukselle varattu raha on korvamerkitty. Kouluille sitova päätös projektin vetämisestä = 1 h:sta maksetaan kaikille projektin vetäjille.

Learning Café – aikaa hankkeille

Yyteri 25.8.2011

Learning Caféssa osallistujat kokoontuvat satunnaisotannalla muodostettuina pöytäkuntina, joissa tarkoituksena on saada esille osallistujien kollektiivinen älykkyys vuoropuhelun kautta sekä etsiä vastauksia hankaliin kysymyksiin. Pöytäkunnat keskustelevat koulujen kansainväliseen hanketoimintaan liittyvistä aiheista 8-10 henkilön ryhmissä 15 minuuttia kerallaan. Keskustelun pääkohdat kirjataan paperille ja tämän jälkeen ryhmä siirtyy seuraavaan pöytään. Jokaista pöytäryhmää johtaa puheenjohtaja, joka huolehtii edellisen ryhmän käymän keskustelun yhteenvedosta seuraavalle ryhmälle sekä työskentelyn jatkumisesta uuden kierroksen kysymyksillä ja aiheilla.

Pöytien aiheet:

1.       verkostoituminen

2.       hanketoiminnan kestävyys ja jatkuvuus

3.       oppimisympäristöt ja sosiaalinen media kansainvälistymishankkeissa

4.       kansainvälisen hanketyön karikot (esim. resursointiin, työnjakoon, raportointiin, taloushallintoon liittyvät haasteet)

Keskustelu etenee tulevaisuusverstas – tyyppisesti siten, että ensimmäisellä kierroksella analysoidaan kunkin aihealueen nykytilaa, toisella kierroksella pohditaan tulevaisuuden näkymiä ja kolmannella kierroksella kehitysvaiheita ja prosesseja tulevaisuuden tilaan pääsemiseksi. Neljännellä kierroksella on tarkoitus vetää yhteen aikaisempien kierrosten tuotokset.

1 kierros: Nykytilanteen kartoitus: missä nyt ollaan?

2 kierros: Puheenjohtaja tiivistää edellisen ryhmän aikaansaannokset uudelle ryhmälle. Tämän jälkeen ryhmä alkaa pohtia tulevaisuuden näkymiä, ts. miten nykytilanteesta pitäisi edetä tulevaisuudessa ja miten asiat ovat nykytilanteeseen verrattuna muuttuneet 10 vuoden kuluttua.

3.kierros: Puheenjohtaja tiivistää edellisen ryhmän aikaansaannokset. Kierroksen keskeisin kysymys on, miten tulevaisuuden visioihin päästään ja millaisia välivaiheita/prosesseja tarvitaan matkan varrella.

4. kierros: Viimeisen ryhmän tehtävänä on vetää yhteen paperille pöydässä aikaisemmilla kierroksilla käyty keskustelu, tiivistää keskeisimmät ajatukset, ongelmat ja keinot niiden ratkaisemiseksi sekä valita keskuudestaan 1-2 henkilöä, jotka esittelevät pöydän annin yleisölle.

Viimeisen kierroksen jälkeen ryhmistä valitut osallistujat esittelevät kunkin pöydän annin yleisölle, minkä jälkeen on kommenttien ja vapaan keskustelun aika. Learning Cafén antia tullaan hyödyntämään kansainvälistymisen koordinaatiohankkeiden kehittämistyössä.